Biokaasu
Biokaasu on
kaasuseos, jota syntyy eloper螩isen aineksen hajotessa
hapettomissa olosuhteissa. Hapen puuttuessa hajoaminen tapahtuu
m螩d螩ntym螩ll螩 anaerobisten bakteerien vaikutuksesta.
Hajoamisprosessin viimeisess螩 vaiheessa syntyy metaania
metaanibakteerien hajotustoiminnan tuloksena.
Biokaasua saadaan
biomassasta (mm. liete, lanta, j螩tteet ja peltobiomassat)
biokaasureaktorissa tuotetusta kaasusta, sek螩 kaatopaikoilla
muodostuvan kaasun ker螩yksell螩. Kaasua voidaan hy螌dynt螩螩 l螩mm螌n-
ja s螩hk螌ntuotannossa ja siit螩 voidaan my螌s jalostaa ajoneuvojen
polttoainetta.
Biokaasu on ymp螩rist螌yst螩v螩llist螩 energiaa
Biokaasu on
uusiutuvaa energiaa, joka on koostumukseltaan hyvin
samankaltaista kuin fossiilinen maakaasu. Molemmissa metaanin
osuus on suuri. Biokaasussa metaanin (CH4) osuus vaihtelee 40-70
prosentin v螩lill螩 ja hiilidioksidin (CO2) osuus 30-60 prosentin
v螩lill螩. Biokaasureaktoreissa tuotetussa kaasussa on lis螩ksi
pieni螩 pitoisuuksia typpe螩 ja rikkivety螩 ja kaatopaikkakaasuissa
n螩iden lis螩ksi my螌s pieni螩 pitoisuuksia kloori- ja
fluoriyhdisteit螩. Rikkiyhdisteist螩 aiheutuu biokaasuille
tyypillinen ep螩miellytt螩v螩 haju. Suomessa k螩ytett螩v螩n ven螩l螩isen
maakaasun metaanipitoisuus on noin 98 %.
Maakaasun
hiilidioksidi on maan alle varastoitunutta ja kierrosta
poistunutta hiilidioksidia kuten kivihiilen ja 螌ljyn
hiilidioksidi, joten siin螩 suhteessa se on rinnastettavissa
muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Biokaasu sen sijaan on
per螩isin biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi vapautuu
ilmakeh螩螩n joka tapauksessa riippumatta siit螩 k螩ytet螩螩nk螌 se
energiaksi vai ei. Biokaasun energiak螩ytt螌 ei siten lis螩螩
ilmakeh螩n hiilidioksidin m螩螩r螩螩, joten se on puuper螩isen
energian tavoin ymp螩rist螌yst螩v螩llinen energiantuotantomuoto.
Ilmastonmuutoksen
kannalta biokaasu on kuitenkin maakaasua parempi vaihtoehto.
Maakaasun hiilidioksidi on maan alle varastoitunutta ja hiilen
kierrosta poistunutta samalla tavoin kuin kivihiilen ja 螌ljyn
hiili. Siksi maakaasu on rinnastettavissa muihin fossiilisiin
polttoaineisiin. Biokaasu sen sijaan on per螩isin uusiutuvista
biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi ja metaani
vapautuvat ilmakeh螩螩n joka tapauksessa riippumatta siit螩,
k螩ytet螩螩nk螌 se energiaksi vai ei. Biokaasun energiak螩ytt螌 ei
siten lis螩螩 ilmakeh螩n hiilidioksidin m螩螩r螩螩, joten se on
ymp螩rist螌yst螩v螩llinen energiantuotantomuoto.
Metaani on
hiilidioksidia 20-70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Siksi
bioj螩tteen kaatopaikkasijoituksen v螩hent螩minen ja kaatopaikoilta
ilmaan vuotavan biometaanin talteenotto ja k螩ytt螩minen
energiantuotannossa on ymp螩rist螌n n螩k螌kulmasta hyvin perusteltua.
Biokaasun tuotannossa on selvi螩 etuja my螌s j螩tteiden
hy螌dynt螩misen n螩k螌kulmasta, kun sijoitettavan biohajoavan
j螩tteen m螩螩r螩 v螩henee ja m螩d螩tys s螩ilytt螩螩 ravinteet selv螩sti
parhaiten bioj螩tteen eri k螩sittelymuodoista.
Biokaasu Suomen imasto- ja energiastrategiassa
Suomen uusiutuvan
energian toimintasuunnitelman mukaan biokaasun k螩ytt螌螩 lis螩t螩螩n
0,7 TWh:iin vuoteen 2020 menness螩. Vuonna 2009 biokaasua
k螩ytettiin Suomessa noin 0,5 TWh. Reaktorilaitosten biokaasulla
tuotetun s螩hk螌n ja l螩mm螌n yhteistuotannon edist螩miseksi otetaan
k螩ytt螌螌n sy螌tt螌tariffij螩rjestelm螩, joka takaa biokaasulla
tuotetulle s螩hk螌lle takuuhinnan 83,50 euroa megawattitunnilta.
Kun s螩hk螌n ohella tuotetaan my螌s l螩mp螌螩, maksetaan lis螩ksi nk.
l螩mp螌preemiota 50 euroa megawattitunnilta.
QQ
: 1467808036